Oikeiston lääkkeinä järjettömät leikkaukset ja sanelua muistuttava paikallinen sopiminen

Viime vuodet ovat olleet hyvin poikkeuksellisia koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan takia. Poikkeusajat ovat johtaneet Suomen, kuten myös muiden EU-maiden, velkaantumisen kasvuun. Suomi ei kuitenkaan ole velkaantunut mitenkään poikkeuksellisen paljon tai enemmän kuin keskeiset kilpailijamaat. Toki oppositio ja Heikki Vestman (Uusimaa 27.11.) haluavat korostaa Suomen velkaantumista kuin se olisi jotenkin poikkeuksellista tässä tilanteessa. Mikään maa Euroopassa ei ole voinut välttyä velkaantumiselta. Kysymys kuuluukin, että miten oppositio ja Kokoomus olisi hoitanut viime vuosien poikkeustilanteet ilman velkaantumista?

Nokian tuho ja finanssikriisi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä johtivat Suomen julkisen talouden lisävelkaantumiseen. Euroopan maihin verrattuna ajanjaksolla 2008–2015 Suomen velkaantuminen kasvoi selkeästi enemmän. Tätä ennen ja tämän jälkeen julkisen talouden velkaantuminen on ollut samaa tasoa. Nokian tuhon myötä hävisi pysyvästi paljon tuottavia työpaikkoja ja se käynnisti poikkeuksellisen muutoksen Suomessa. 

10–15 vuotta sitten olisi tarvittu kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Valitettavasti silloin keskustan ja kokoomuksen johtamilla hallituksilla iski paniikki ja petti kärsivällisyys. Aloitettiin merkittävät sopeuttamistoimet, jotka johtivat muun muassa leikkauksiin koulutuksesta ja tutkimuksesta. Nämä toimet itseasiassa pahensivat Suomen tilannetta ja heikensivät tulevaisuuden näkymiä. Jälkikäteen arvioituna taantumasta olisi voitu nousta nopeammin, jos olisi tehty tarkoin harkittua elvytystä.

Julkisen talouden tasapainosta ja velkaantumiskehityksestä saa ja pitääkin olla huolissaan. Mihinkään äkkijarrutukseen ei kuitenkaan ole varaa eikä tarvetta. Suomessa tarvitaan useamman hallituskauden kestävä ohjelma, jonka seurauksena julkinen talous saadaan tasapainoon ja velkaantuminen taittumaan. Tämä ei tapahdu pelkkiä menoja karsimalla, vaan työkalupakissa pitää olla kaikki keinot. Tarvitaan veromuutoksia ja erityisesti tarvitaan lisää kasvua. Sopeutusta ei voi tehdä äkkirysäyksenä, jossa eniten kärsivät jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat.

Vaalien alla oikeiston puhe paikallisesta sopimisesta ihmeratkaisuna lähes kaikkiin Suomen ongelmiin tuntuu vilkastuvan. Olen Nesteen pääluottamusmiehenä tehnyt lukuisia paikallisia sopimuksia. Minua ihmetyttää tämä jatkuva keskustelu paikallisen sopimisen vaikeudesta ja siitä, että sitä pitäisi jotenkin erityisen paljon lisätä. Haluaisin kuulla, mitä oikeisto tarkoittaa paikallisella sopimisella?  Mieleen hiipii väkisin ajatus, että sillä ei tarkoiteta samaa, mihin työmarkkinoilla on totuttu. Tuntuu siltä, että oikeisto haluaa heikentää palkansaajan asemaa ja siirtää kaiken sopimisen työnantajan ja yksittäisen ihmisen väliseksi. Taka-ajatuksena vielä se, että jos yhteisymmärrystä ei löydy, sanelee työnantaja lopputuloksen. Minä en halua tällaisia työmarkkinoita Suomeen.

Jakeluvelvoitteen laskeminen ei takaa polttoaineen hinnan laskua

Me kaikki olemme varmasti samaa mieltä siitä, että kohonneita polttoaineiden hintoja on saatava laskettua. Maan hallitus päätti ratkoa tätä ongelmaa laskemalla jakeluvelvoitetta 7,5 prosenttiyksikköä tänä ja ensi vuonna. Jakeluvelvoite määrittää, kuinka ison osan myytävästä polttoaineesta tulee olla ei-fossiilista. 

Valitettavasti jakeluvelvoitteen laskemisen vaikutus pumppuhintoihin ei ole mitenkään varmaa. Pikemminkin on epävarmuutta ja mahdollisuus siihen, että mitään merkittävää ei pumppuhinnoissa tapahdu. Käytännössä jakeluvelvoitteen laskeminen tarkoittaa sitä, että uusiutuvia polttoaineita korvattaisiin fossiilisella dieselillä. 

Suomi on tehnyt oikean valinnan päättäessään luopua venäläisen raakaöljyn käytöstä. Samalla monet eurooppalaiset jalostajat ovat jatkaneet jalostamista venäläisellä raakaöljyllä. Näin toimivat jalostamot saavat merkittävän taloudellisen kilpailuedun, koska Venäjältä ostetun Urals raakaöljyn hinta on noin 30 dollaria barrelilta vähemmän kuin Brent laadun. Jakeluvelvoitteen laskeminen pelaa suoraan niiden jalostamoiden pussiin, jotka eivät ole investoineet vähäpäästöisiin tuotteisiin. 

Jakeluvelvoitteen laskeminen voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia Suomen kunnianhimoista päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle. Tämä johtuu siitä, että jakeluvelvoitteen kasvattaminen on keskeinen keino liikenteen päästöjen vähentämiselle. Käytännössä Suomi joutuu nyt etsimään korvaavat keinot, joilla päästövähennystavoitteisiin päästään tänä ja ensi vuonna. 

Jakeluvelvoitteen laskemisella tulee olemaan vaikutuksia myös pidemmällä aikajänteellä. Suomi pitää edelleen kiinni tavoitteestaan nostaa jakeluvelvoite 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt kahdeksi vuodeksi päätetty ratkaisu pitää kiriä kiinni vuosina 2024-2030. Toisin sanoen parin vuoden päästä jakeluvelvoitetta tullaan nostamaan kovempaa vauhtia ja se tulee nostamaan polttoaineiden pumppuhintoja.

Vaihtoehtoisia ratkaisuja polttoainekustannusten laskemiselle on monia ja niillä ei myöskään ole negatiivista vaikutusta päästövähennystavoitteisiin. Näitä ovat muun muassa määräaikaiset verohelpotukset tai palautukset, valmisteveron alennus, suorat tuet kuljetusyrityksille, veronpalautus ammattiliikenteelle eli niin sanottu ammattidiesel sekä parafiinisen dieselin veronkorotuksen peruminen. Kaikkia näitä keinoja yhdistää se, että ne maksavat valtiolle. Mutta samalla polttoainekustannuksia laskeva vaikutus on paljon todennäköisempi kuin jakeluvelvoitteen laskemisella.

Jakeluvelvoitteen laskeminen tulee siirtämään merkittävän korotuspaineen polttoaineiden hintoihin parin vuoden päähän, vaikeuttamaan päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja pahimmassa tapauksessa vaikutus pumppuhintoihin tänä ja ensi vuonna on olematon. Olen ehdottomasti samaa mieltä, että polttoainekustannuksia pitää saada alaspäin, mutta keinot tavoitteen saavuttamiseksi olisi pitänyt valita toisin.

Itärataa tarvitaan

Viime viikolla saimme lukea mediasta ministeri Ville Skinnarin mielipiteistä liittyen itärataan. Ministerillä tuntuu lipsahtaneen paikallispolitikoinnin puolelle eduskuntavaalien lähestyessä. Hänen mukaansa itärata pitäisi laittaa hyllylle muuttuneen Venäjän tilanteen takia. On totta, että tilanne Venäjällä on muuttunut ja hyökkäyssota Ukrainaan on kaikilla tavoin tuomittava.

Tarve itäradalle ei ole kuitenkaan hävinnyt mihinkään. Ministeri tuntuu unohtaneen, että itäradan keskeinen tavoite on parantaa liikenneyhteyksiä Itä-Uudellemaalle ja koko Itä-Suomeen. Käytännössä itärata yhdistää puoli Suomea ja sen vaikutukset ulottuvat Uudeltamaalta aina Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Olisi erikoista unohtaa idän suunta, kun kehitetään koko Suomen liikennejärjestelmää.

Porvoolle ja koko Itä-Uudellemaalle itärata on erittäin tärkeä. Uudellamaalla kaupunkien kasvu ja kehitys on keskittynyt pitkälti junaratojen vaikutuspiiriin ja meidän alueemme on jäänyt hieman paitsioon. Itärata toisi uusia mahdollisuuksia kaupungin kasvuun ja parantaisi merkittävästi asukkaiden liikenneyhteyksiä. Noin puolessa tunnissa junalla Helsinkiin on aivan eri asia kuin nykyinen tunnin kestävä bussiyhteys.

Itäradan suhteen on hyvä muistaa, että päätökset suunnittelusta vastaavan hankeyhtiön perustamisesta on jo tehty. Valtio ja radan vaikutuspiirissä olevat kunnat ovat myös sitoutuneet suunnittelun rahoittamiseen. Tahtotila on vahva ja itärata etenee. Ei ole mitään perusteltua syytä muuttaa jo tehtyjä päätöksiä.

Minun mielestäni itärataa tarvitaan ja meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta rata toteutuu mahdollisimman nopeasti. Ei pidä keikuttaa venettä vaan pohtia miten se liikkuu mahdollisimman nopeasti eteenpäin.

Uusi suunta Porvoon sisäiselle joukkoliikenteelle

Porvoon sisäinen joukkoliikenne on kriisissä. Porvoon Liikenne Oy on ilmoittanut lakkauttavansa lähes kaiken liikennöinnin kaupungin sisällä. Tilanne on erittäin huolestuttava palveluita tarvitsevien näkökulmasta. Monen porvoolaisen liikkuminen nojautuu joukkoliikenteen varaan. Toimiva joukkoliikenne on myös edellytys sille, että päästöt vähenevät ja kaupungin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. 

Porvoo on kummajainen kuntien joukossa. Kaupungin sisäinen joukkoliikenne on järjestetty markkinaehtoisesti eikä kaupungilla ole juuri mitään vaikutusvaltaa siihen, miten joukkoliikenne kaupungissa toimii. Porvoon tapauksessa voidaan oikeastaan sanoa, että miten joukkoliikenne ei toimi. On tosiasia, että kaupungin sisäinen joukkoliikenne ei ole palvellut kaupunkilaisten tarpeita.

Nyt on aika tehdä muutos ja ottaa uusi suunta Porvoon sisäiselle joukkoliikenteelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin pitää ottaa täysi vastuu sisäisen joukkoliikenteen järjestämisestä. Ei sekamallia eikä mitään muutakaan härveliä, jolla ei turvata täyttä vaikuttamismahdollisuutta kaupunkilaisille tärkeisiin joukkoliikennepalveluihin.

On toki totta, että muutos maksaa kaupungille enemmän kuin nykytilanne. Markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä kaupunki on päässyt taloudellisesti halvalla, mutta ollut kyvytön vaikuttamaan palveluiden tasoon ja laatuun. Nyt pitää vain hyväksyä se, että kaupunkilaisille tärkeiden joukkoliikennepalveluiden turvaaminen maksaa kaupungille.

Ymmärrettävä pikaratkaisu jonkinlaisen palvelutason turvaamiseksi on jatkaa vanhaa palvelutasoa ostoliikenteenä, mutta pidemmän aikavälin suunnitelman pitää olla kokonaistarkastelu siitä, millaiset reitit, vuorot ja lippuhinnat ovat kaupunkilaisten näkökulmasta toimivia. Maaseudulle ja saaristoon tapahtuva liikenne pitää turvata innovatiivisilla ratkaisuilla, kuten erilaisilla kutsulinjoilla.

SDP on jo pidemmän aikaa ajanut muutosta kaupungin sisäiseen joukkoliikenteeseen. Tähän mennessä siihen ei ole tullut riittävää tukea ja tahtoa. Nyt ollaan pakon edessä ja muutos tulee toteutumaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Sami Ryynänen (sd.)
Kaupunginhallituksen jäsen

Mikko Valtonen (sd.)
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

HUS:n “säästöissä” otettava aikalisä – Porvoon sairaalan päivystys on turvattava

Sosiaali- ja terveydenhuolto on ajautunut vakavaan tilanteeseen. Ala kärsii vakavasta resurssipulasta ja erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet. Tämä johtuu mm. väestön ikääntymisestä, palvelutarpeen kasvusta, perusterveydenhuollon toimimattomuudesta sekä potilastietojärjestelmien ja terveysteknologian sekä lääkekustannusten kallistumisesta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tarvitaan, jotta tasavertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kyetään turvaamaan myös jatkossa. Ottaa kuitenkin aikansa ennen kuin uudistuksen sisältämät toimenpiteet tehoavat. Tässä vaaditaan nyt malttia ja kykyä tehdä kokonaisvaltaisia, kestäviä ratkaisuja.

HUS:n julkaisema säästölista ei millään muotoa edesauta uudistuksen tavoitteiden toteutumista, jos heti uudistuksen ensimetreillä ryhdytään jopa potilasturvallisuutta vaarantaviin juustohöyläleikkauksiin ja jopa lisätään hyvinvointialueiden perustason paineita selviytyä kasvavasta palvelutarpeesta. Kun pitäisi integroida ja kehittää, HUS repii ja hajottaa.

Ilmeisesti Helsingin suunnassa on vaikea käsittää millaisia ongelmia Porvoon sairaalan trauma- ja yhteispäivystyksen lakkauttaminen aiheuttaisi. Itä-Uudellamaalla etäisyydet ovat pitkiä ja julkiset kulkuyhteydet kehnoja. Potilasturvallisuus heikkenisi alueella huomattavasti, koska matka pääkaupunkiseudulle on pitkä ja hankala.

Kelataksit toimivat vaihtelevasti ja ambulanssiralli jo ennestään ruuhkaisiin pääkaupunkiseudun päivystyksiin lisääntyisi. Tilanne tuskin pysyisi edes kohtuullisella tasolla ilman, että vastaanottaviin päivystyksiin tehtäisiin huomattavia resurssilisäyksiä. Eli se mitä päivystyksen sulkemisella ”säästettäisiin” tuskin nettona edes toteutuisi. Väkisinkin tässä tulee mieleen satu hölmöläisten peiton jatkamisesta.

HUS:n tulee ottaa säästölistansa kanssa aikalisä ja miettiä yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa ratkaisuja, joissa yhdenvertaisuus ja turvallisuus toteutuu kaikilla Uudenmaan alueilla. Kaikissa tilanteissa reunaehtona pitää olla se, että Porvoon sairaalan trauma- ja yhteispäivystys säilyy. Kukaan tuskin olettaa, että uudistuksen kautta tavoiteltu tehokkuus hetkessä toteutuisi ja siksi hosuminen säästölistat edellä, ei ole nyt järkevä tapa edetä

Erikoissairaanhoidon palveluita on kehitettävä kaikkia alueita kuunnellen. Trauma- ja päivystystoiminta kuuluu niihin palveluihin, joita jokaisella hyvinvointialueella tarvitaan. Jotta sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet toteutuvat myös Itä-Uudellamaalla, vaatii tämä todennäköisesti jollakin aikavälillä toimivan hyvinvointikeskuksen rakentamisen. Myös tässä katseet kohdistuvat HUS:n suuntaan. Kaikkia investointeja ei pidä keskittää pääkaupunkiseudulle. Ei nyt eikä tulevaisuudessa.

Lisää nuoria oppisopimuskoulutukseen ja teollisuuden pariin

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja nuorten kiinnostuksen herättäminen teollisuuden alojen töihin on yksi keskeisiä tekijöitä Suomen teollisuuden menestyksen takaamiseksi. Lähiopetuksen merkitys tai sen puute on noussut vielä enemmän esiin koronan myötä ja jäljet yleensä näkyvät työpaikoilla. Työelämän todellisuus on kuitenkin sitä, että työajat ovat hyvinkin tarkkaan määritelty eikä työtä usein voi tehdä ainakaan teollisuudessa siihen aikaan, kun se on itselle sopivaa. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että jo opiskeluaikana opitaan työelämässä odottavaan todellisuuteen. Työelämän pelisääntöjen hallitseminen on hyvä asia nuorelle itselleen sekä koko työyhteisölle ja tietysti myös työnantajalle.

Kemian aloille on lanseerattu uusi oppisopimusmalli, joka mahdollistaa jopa 16-vuotiaille ammatillisen perustutkinnon opiskelun osittain oppisopimuksena työelämässä. Ovet teollisuuteen avataan siis myös alaikäisille palkallisen oppisopimuskoulutuksen kautta. Malli kannustaa nuorta edistämään opintojaan ja kehittämään omaa osaamistaan. Mielestäni on erittäin hyvä asia, että nuoret pääsevät astumaan urapolulle ja työelämään jo varhaisessa vaiheessa. Toinen tärkeä asia on, että uudessa oppisopimusmallissa on todella hyvin kiinnitetty huomiota perehdytyksen merkitykseen. Se jos mikä on avainasemassa, kun nuorelle opetetaan oman alan ammattitaitoa, asennoitumista työhön ja työyhteisöön sopeutumista. Pitää myös muistaa, että työelämässä asenne ratkaisee paljon ja sillä pärjää jo pitkälle.

Työtä teollisuudessa pidetään usein edelleen raakana fyysisenä työnä. Uskon, että monella tämä ennakkoluulo voi muuttua, kun työhön tutustuu hieman pintaa syvemmälle. Itse asiassa usein työ teollisuudessa on modernia tietotyötä, jonka keskiössä ovat ammatilliset tiedot ja taidot, ongelmanratkaisukyky, sopeutumiskyky sekä vuorovaikutustaidot. Teollisuus myös tarjoaa usein hyvät urakehitysmahdollisuudet, näin ainakin kemian alalla. Meidän pitää saada lisää nuoria innostumaan työurasta teollisuudessa ja siihen uusi oppisopimusmalli on hyvä väline!

Tule tapaamaan sinua Porvoon syysmarkkinoille 6-7. - 1

Loviisan joulumarkkinat

Oletko tulossa Loviisan joulumarkkinoille?🎄🎅🏻

Tulen tapaamaan sinua markkinoille, teltallani on tarjolla lämmintä glögiä ja hyvää juttuseuraa!☕️

Teltalla on paikalla mahtava tukitiimini, sekä olen itse myös paikalla klo 10.00-12.00!👋🏻

8142629B-C2EE-4021-AE42-B59CB24CE88E

Porvoon syysmarkkinat 6-7.10.2022

Oletko tulossa Porvoon syysmarkkinoille?

Tulen tapaamaan sinua markkinoille. Punaisen telttani löydät torin parkkipaikalla. Tule käymään teltallani vaihtamassa ajatuksia ja ottamassa kupin kahvia.☕️

Teltalla on paikalla mahtava tukitiimini klo 7.00-17.00, sekä myös minä molempina päivinä.

Toivottavasti nähdään torilla!✨