Jakeluvelvoitteen laskeminen ei takaa polttoaineen hinnan laskua

Me kaikki olemme varmasti samaa mieltä siitä, että kohonneita polttoaineiden hintoja on saatava laskettua. Maan hallitus päätti ratkoa tätä ongelmaa laskemalla jakeluvelvoitetta 7,5 prosenttiyksikköä tänä ja ensi vuonna. Jakeluvelvoite määrittää, kuinka ison osan myytävästä polttoaineesta tulee olla ei-fossiilista. 

Valitettavasti jakeluvelvoitteen laskemisen vaikutus pumppuhintoihin ei ole mitenkään varmaa. Pikemminkin on epävarmuutta ja mahdollisuus siihen, että mitään merkittävää ei pumppuhinnoissa tapahdu. Käytännössä jakeluvelvoitteen laskeminen tarkoittaa sitä, että uusiutuvia polttoaineita korvattaisiin fossiilisella dieselillä. 

Suomi on tehnyt oikean valinnan päättäessään luopua venäläisen raakaöljyn käytöstä. Samalla monet eurooppalaiset jalostajat ovat jatkaneet jalostamista venäläisellä raakaöljyllä. Näin toimivat jalostamot saavat merkittävän taloudellisen kilpailuedun, koska Venäjältä ostetun Urals raakaöljyn hinta on noin 30 dollaria barrelilta vähemmän kuin Brent laadun. Jakeluvelvoitteen laskeminen pelaa suoraan niiden jalostamoiden pussiin, jotka eivät ole investoineet vähäpäästöisiin tuotteisiin. 

Jakeluvelvoitteen laskeminen voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia Suomen kunnianhimoista päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle. Tämä johtuu siitä, että jakeluvelvoitteen kasvattaminen on keskeinen keino liikenteen päästöjen vähentämiselle. Käytännössä Suomi joutuu nyt etsimään korvaavat keinot, joilla päästövähennystavoitteisiin päästään tänä ja ensi vuonna. 

Jakeluvelvoitteen laskemisella tulee olemaan vaikutuksia myös pidemmällä aikajänteellä. Suomi pitää edelleen kiinni tavoitteestaan nostaa jakeluvelvoite 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt kahdeksi vuodeksi päätetty ratkaisu pitää kiriä kiinni vuosina 2024-2030. Toisin sanoen parin vuoden päästä jakeluvelvoitetta tullaan nostamaan kovempaa vauhtia ja se tulee nostamaan polttoaineiden pumppuhintoja.

Vaihtoehtoisia ratkaisuja polttoainekustannusten laskemiselle on monia ja niillä ei myöskään ole negatiivista vaikutusta päästövähennystavoitteisiin. Näitä ovat muun muassa määräaikaiset verohelpotukset tai palautukset, valmisteveron alennus, suorat tuet kuljetusyrityksille, veronpalautus ammattiliikenteelle eli niin sanottu ammattidiesel sekä parafiinisen dieselin veronkorotuksen peruminen. Kaikkia näitä keinoja yhdistää se, että ne maksavat valtiolle. Mutta samalla polttoainekustannuksia laskeva vaikutus on paljon todennäköisempi kuin jakeluvelvoitteen laskemisella.

Jakeluvelvoitteen laskeminen tulee siirtämään merkittävän korotuspaineen polttoaineiden hintoihin parin vuoden päähän, vaikeuttamaan päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja pahimmassa tapauksessa vaikutus pumppuhintoihin tänä ja ensi vuonna on olematon. Olen ehdottomasti samaa mieltä, että polttoainekustannuksia pitää saada alaspäin, mutta keinot tavoitteen saavuttamiseksi olisi pitänyt valita toisin.

Comments are closed.