VM on yllättäen ottanut silmätikuksi eläkejärjestelmien indeksikorotukset. Se ehdottaa, että niitä leikattaisiin 1 prosenttiyksiköllä neljän vuoden ajaksi eli yhteensä neljällä prosenttiyksiköllä. Leikkaus tuottaisi noin miljardin säästöt, jotka eivät auttaisi valtiontaloutta vaan lihottaisivat eläkerahastoja. Vastaava summa olisi pois eläkkeistä eikä menetystä korvattaisi koskaan edunsaajille.

Vuosittain saatavat indeksikorotukset ovat tärkeä osa eläkeläisten ostovoiman ylläpidossa, Yli 8 prosentin vuositasolla laukkaava inflaatio on pistänyt sadat tuhannet eläkeläiset ahtaalle, koska ruoka, sähkö ja yhtiövastikkeet ovat nousseet tätäkin huomattavasti nopeammin.

Työeläkkeiden indeksikorotukset parantavat ostovoimaa, mikä lisää talouskasvua ja valtion verotuloja. Indeksileikkaus toimii päinvastoin kuin VM kuvittelee. Valtiontalouden alijäämä eli budjettivaje vain kasvaisi.

Työeläkkeiden indeksikorotusten leikkaaminen ei osu maaliin. Valtaosa työeläkkeistä maksetaan yksityisistä eläkelaitoksista eikä valtion budjetista.

Jätetään työeläkeindeksin kopelointi tekemättä. Työeläkkeen tavoitteena on turvata edunsaajan kulutustason kohtuullinen säilyminen eläkkeelle siirryttäessä. Jotta näin tapahtuu myös kuluttajahintojen noustessa, tarvitaan hintakehitykseen perustuvia säännöllisiä indeksikorotuksia.

Eläkeläiset ovat ne vuosikymmenten työllään ansainneet.

The post Myös eläkkeiden pitää nousta hintojen noustessa appeared first on Sami Ryynänen.

Kiky oli yhdistelmä karvaita toimia, jotka nieltiin vastahakoisesti. Mukana oli sekä työehtosopimusten muutoksia (lomarahaleikkaus julkiselta sektorilta, 24 h palkaton työajan lisäys) että hallituksen lainsäädännöllisiä toimia (työnantajamaksujen siirto työntekijöille).

Työajan pidennys poistettiin työehtosopimuksista vaikean neuvottelukierroksen jälkeen vuonna 2020, kuten luvattiin. 2,05% osuus työnantajamaksuista jäi kuitenkin työntekijöiden maksettavaksi ja kiristää työntekijöiden verotusta vielä tänäkin päivänä.

Työnantajamaksujen määrä ja jako on asia, josta eduskunta voi päättää. SDP on asettanut tavoitteeksi kiky-sopimuksessa työntekijöille siirrettyjen maksujen palauttamisen takaisin työnantajille. Työnantajamaksujen siirrossa ei ole kysymys mistään pienestä asiasta. Työnantajille on jo nyt kertynyt yli 11 miljardia euroa “hyvää” tämän siirron johdosta ja työntekijöiden kustannuksella. Itse olen myös erityisen sitoutunut tähän SDP:n tavoitteeseen.

Kiky oli erittäin kipeä ratkaisu lomarahaleikkauksineen ja palkattoman työajan lisääntymisen vuoksi. Vastuuta kuitenkin kannettiin oikeistohallituksen antamien vaihtoehtojen rajoissa. Nyt on aika vaikuttaa siihen, mitä vaihtoehtoja työntekijöille tarjoillaan seuraavalla vaalikaudella. On aika valita eduskuntaan sellaiset kansanedustajat, joiden tavoitteena on siirtää työnantajamaksut takaisin työnantajien maksettavaksi.

Asia on yhteiskunnallisesti merkittävä ja muun muassa lisäisi valtion verotuloja. Työntekijöiden näkökulmasta vielä merkittävämpää on se, että työnantajamaksujen siirtäminen takaisin työnantajille lisäisi ostovoimaa, jonka heikentyminen uhkaa tällä hetkellä ihmisten arjessa pärjäämistä.

The post Kipeä kiky appeared first on Sami Ryynänen.

Haluan omalla toiminnallani rakentaa parempaa työelämää ja auttaa muita pärjäämään nopeasti muuttuvassa työelämässä. Työelämän pitää olla reilua ja oikeudenmukaista kaikille ja sen turvaaminen lainsäädännöllä on minun agendallani.

Työelämää pitää kehittää sopien, ei repien. Eduskuntaan tarvitaan laajan näkökulman omaavia, sanavalmiita ja yhteistyökykyisiä omien alueidensa edustajia. Pyydän luottamustanne kevään eduskuntavaaleissa päästä tekemään töitä yhteisten asioiden puolesta!

Ennakkoäänestys kotimaassa 22.3.-28.3.2023

Ennakkoäänestys ulkomailla 22.3.-25.3.2023

Vaalipäivä 2.4.2023 klo 9.00-20.00

Minua voit äänestää seuraavissa kunnissa ja kaupungeissa:

Askola, Espoo, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti.

The post Sami Ryynänen 262 appeared first on Sami Ryynänen.

Varautuminen tulevaan ei tapahdu itsestään. Tarvitaan laaja joukko keinoja, joilla kohtuutonta enegiakustannusten nousua suitsitaan ja estetään kotitalouksien ajautuminen liian ahtaalle. 

Kotitalouksien tietoutta keinoista säästää energiankulutuksestaan pitää lisätä. Kaikki säästökeinot eivät ole kalliita ja vaikeita. Valtion pitää myös tukea kotitalouksia reilulla kädellä energiaremonteissa. Öljykattiloista ja sähkölämmityksistä on järkevää siirtyä energiatehokkaampiin ja ympäristöystävällisiin lämmitysmuotoihin. 

Tulevaisuuden varalle tarvitaan myös jonkinlainen sähkön hintakatto. Tämä takaisi sen, että kotitalouksien maksama sähkönhinta ei voisi ampua katosta läpi seuraavan poikkeustilanteen tullessa eteen. Myöskin windfall-vero, joka estää sähköyhtiöiden kohtuuttoman voiton tekemisen keskellä kriisiä, on hyvä pitää työkalupakissa.

Kaikkein tärkein keino tulevaisuuden kannalta on rakentaa Suomeen lisää päästötöntä energiantuotantoa. Tämä tarkoittaa juuri myönnettyä jatkoaikaa Loviisan ydinvoimalalle, mutta myös mahdollisesti uutta ydinvoimalaa tai pienreaktoreiden käytön mahdollistamista. Lisäksi tuuli- ja aurinkovoiman käyttöä pitää edelleen lisätä merkittävästi.

Vaikka Suomi on pieni maa, voi Suomi olla energiasuurvalta. Voimme olla edelläkävijä päästöttömän energian tuotannossa ja saavuttaa energiaomavaraisuuden. Tämä olisi myös jokaisen kotitalouden etu.

The post Estetään kohtuuton energiakustannusten nousu appeared first on Sami Ryynänen.

Jotta oppisopimuspaikkoja syntyisi lisää, pitää yritysten tietoutta oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista lisätä. Liian moni yritys ei tiedä miten hyvä keino saada tarvittua osaamista oppisopimuskoulutus on. Tai sitten oppisopimuskouloutus koetaan vaikeaksi ja byrokraattiseksi, mikä on valitettavan tiukassa elävä väärä mielikuva.

Oppijan näkökulmasta on tärkeää, että on erilaisia tapoja kehittää omaa osaamistaan ja oppi ammatin vaatimat tiedot ja taidot. Toiset oppivat lukemalla, toiset kuuntelemalla ja toiset tekemällä. Oppisopimus on loistava väylä niille, joille tekemällä oppiminen on se omin tapa oppia.

Oppisopimuskoulutukseen tulee antaa työnantajalle riittävästi tukea oppilaitokselta, jotta jotta työnantajalla on tarvittava osaaminen ja resurssit antaa oppijalle hänen tarvitsemaansa tukea ja ohjausta. Ilman kunnollista tukea ja ohjausta on vaarana, että oppijan ammattitaito ei kehity toivotulla ja työmarkkinoiden vaatimalla tavalla.

Oppisopimuskoulutus on alihyödynnetty keino hankkia työelämän tarvitsemaan osaamista. Tämä pitää korjata, koska oppisopimuskoulutus on myös keskeinen keino helpottaa osaajapulaa.

The post Lisää oppisopimuskoulutusta erityisesti nuorille appeared first on Sami Ryynänen.

Sipilän hallitus leikkasi ammatillisen koulutuksen rahoituksesta yli 200 miljoonaa euroa samalla, kun tehtiin valtava ammatillisen koulutuksen reformi. Marinin hallitus valitsi toisen tien. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta lisättiin pysyvästi 50 miljoonaa euroa ja kolmen vuoden ajan vuosittain kertaluonteisesti noin 80 miljoonaa euroa per vuosi.

Riittävät resurssit mahdollistavat sen, että koulutuksessa on tarpeellinen määrä lähiopetusta. Lähiopetuksen määrän vähentyminen on huolestuttava suunta, joka pahimmillaan vaarantaa mahdollisuuden oppia työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot. Koronapandemian jälkeen yleistynyt etäopetus on hyvä keino monipuolistaa opetustapoja, mutta se ei saa olla säästökeino.

Ammatillisen koulutuksen laadun kivijalka ovat ammattitaitoiset opettajat. Opettajilla pitää olla ajantasaiset tiedot ja taidot oman alansa työelämästä ja sen vaatimuksista. Parhaiten tämä varmistetaan sillä, että opettajilla on säännölliset työelämäjaksot, jolloin kosketus oman alan uusimpiin tuuliin säilyy. Valitettavasti Opetushallituksen tiedot kertovat, että aivan liian harva opettaja osallistuu säännöllisesti työelämäjaksolle. 

Työelämä tarvitsee koulutettuja ja osaavia työntekijöitä, jotta yhteiskunnan kilpailukyky vahvistuu tulevaisuudessa ja talouden rattaat pysyvät pyörimässä. Ammatillisen osaamisen tarve ei katoa mihinkään, vaikka korkeakoulutettujen tarpeen ennakoidaankin kasvavan tulevaisuudessa. Siksi ammatillisen koulutuksen toimintaedellytyksistä on huolehdittava!

The post Ammatillisen koulutuksen rahoitus on turvattava appeared first on Sami Ryynänen.

Nokian tuho ja finanssikriisi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä johtivat Suomen julkisen talouden lisävelkaantumiseen. Euroopan maihin verrattuna ajanjaksolla 2008–2015 Suomen velkaantuminen kasvoi selkeästi enemmän. Tätä ennen ja tämän jälkeen julkisen talouden velkaantuminen on ollut samaa tasoa. Nokian tuhon myötä hävisi pysyvästi paljon tuottavia työpaikkoja ja se käynnisti poikkeuksellisen muutoksen Suomessa. 

10–15 vuotta sitten olisi tarvittu kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Valitettavasti silloin keskustan ja kokoomuksen johtamilla hallituksilla iski paniikki ja petti kärsivällisyys. Aloitettiin merkittävät sopeuttamistoimet, jotka johtivat muun muassa leikkauksiin koulutuksesta ja tutkimuksesta. Nämä toimet itseasiassa pahensivat Suomen tilannetta ja heikensivät tulevaisuuden näkymiä. Jälkikäteen arvioituna taantumasta olisi voitu nousta nopeammin, jos olisi tehty tarkoin harkittua elvytystä.

Julkisen talouden tasapainosta ja velkaantumiskehityksestä saa ja pitääkin olla huolissaan. Mihinkään äkkijarrutukseen ei kuitenkaan ole varaa eikä tarvetta. Suomessa tarvitaan useamman hallituskauden kestävä ohjelma, jonka seurauksena julkinen talous saadaan tasapainoon ja velkaantuminen taittumaan. Tämä ei tapahdu pelkkiä menoja karsimalla, vaan työkalupakissa pitää olla kaikki keinot. Tarvitaan veromuutoksia ja erityisesti tarvitaan lisää kasvua. Sopeutusta ei voi tehdä äkkirysäyksenä, jossa eniten kärsivät jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat.

Vaalien alla oikeiston puhe paikallisesta sopimisesta ihmeratkaisuna lähes kaikkiin Suomen ongelmiin tuntuu vilkastuvan. Olen Nesteen pääluottamusmiehenä tehnyt lukuisia paikallisia sopimuksia. Minua ihmetyttää tämä jatkuva keskustelu paikallisen sopimisen vaikeudesta ja siitä, että sitä pitäisi jotenkin erityisen paljon lisätä. Haluaisin kuulla, mitä oikeisto tarkoittaa paikallisella sopimisella?  Mieleen hiipii väkisin ajatus, että sillä ei tarkoiteta samaa, mihin työmarkkinoilla on totuttu. Tuntuu siltä, että oikeisto haluaa heikentää palkansaajan asemaa ja siirtää kaiken sopimisen työnantajan ja yksittäisen ihmisen väliseksi. Taka-ajatuksena vielä se, että jos yhteisymmärrystä ei löydy, sanelee työnantaja lopputuloksen. Minä en halua tällaisia työmarkkinoita Suomeen.

The post <strong>Oikeiston lääkkeinä järjettömät leikkaukset ja sanelua muistuttava paikallinen sopiminen</strong> appeared first on Sami Ryynänen.

Valitettavasti jakeluvelvoitteen laskemisen vaikutus pumppuhintoihin ei ole mitenkään varmaa. Pikemminkin on epävarmuutta ja mahdollisuus siihen, että mitään merkittävää ei pumppuhinnoissa tapahdu. Käytännössä jakeluvelvoitteen laskeminen tarkoittaa sitä, että uusiutuvia polttoaineita korvattaisiin fossiilisella dieselillä. 

Suomi on tehnyt oikean valinnan päättäessään luopua venäläisen raakaöljyn käytöstä. Samalla monet eurooppalaiset jalostajat ovat jatkaneet jalostamista venäläisellä raakaöljyllä. Näin toimivat jalostamot saavat merkittävän taloudellisen kilpailuedun, koska Venäjältä ostetun Urals raakaöljyn hinta on noin 30 dollaria barrelilta vähemmän kuin Brent laadun. Jakeluvelvoitteen laskeminen pelaa suoraan niiden jalostamoiden pussiin, jotka eivät ole investoineet vähäpäästöisiin tuotteisiin. 

Jakeluvelvoitteen laskeminen voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia Suomen kunnianhimoista päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle. Tämä johtuu siitä, että jakeluvelvoitteen kasvattaminen on keskeinen keino liikenteen päästöjen vähentämiselle. Käytännössä Suomi joutuu nyt etsimään korvaavat keinot, joilla päästövähennystavoitteisiin päästään tänä ja ensi vuonna. 

Jakeluvelvoitteen laskemisella tulee olemaan vaikutuksia myös pidemmällä aikajänteellä. Suomi pitää edelleen kiinni tavoitteestaan nostaa jakeluvelvoite 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt kahdeksi vuodeksi päätetty ratkaisu pitää kiriä kiinni vuosina 2024-2030. Toisin sanoen parin vuoden päästä jakeluvelvoitetta tullaan nostamaan kovempaa vauhtia ja se tulee nostamaan polttoaineiden pumppuhintoja.

Vaihtoehtoisia ratkaisuja polttoainekustannusten laskemiselle on monia ja niillä ei myöskään ole negatiivista vaikutusta päästövähennystavoitteisiin. Näitä ovat muun muassa määräaikaiset verohelpotukset tai palautukset, valmisteveron alennus, suorat tuet kuljetusyrityksille, veronpalautus ammattiliikenteelle eli niin sanottu ammattidiesel sekä parafiinisen dieselin veronkorotuksen peruminen. Kaikkia näitä keinoja yhdistää se, että ne maksavat valtiolle. Mutta samalla polttoainekustannuksia laskeva vaikutus on paljon todennäköisempi kuin jakeluvelvoitteen laskemisella.

Jakeluvelvoitteen laskeminen tulee siirtämään merkittävän korotuspaineen polttoaineiden hintoihin parin vuoden päähän, vaikeuttamaan päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja pahimmassa tapauksessa vaikutus pumppuhintoihin tänä ja ensi vuonna on olematon. Olen ehdottomasti samaa mieltä, että polttoainekustannuksia pitää saada alaspäin, mutta keinot tavoitteen saavuttamiseksi olisi pitänyt valita toisin.

The post Jakeluvelvoitteen laskeminen ei takaa polttoaineen hinnan laskua appeared first on Sami Ryynänen.

Tarve itäradalle ei ole kuitenkaan hävinnyt mihinkään. Ministeri tuntuu unohtaneen, että itäradan keskeinen tavoite on parantaa liikenneyhteyksiä Itä-Uudellemaalle ja koko Itä-Suomeen. Käytännössä itärata yhdistää puoli Suomea ja sen vaikutukset ulottuvat Uudeltamaalta aina Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Olisi erikoista unohtaa idän suunta, kun kehitetään koko Suomen liikennejärjestelmää.

Porvoolle ja koko Itä-Uudellemaalle itärata on erittäin tärkeä. Uudellamaalla kaupunkien kasvu ja kehitys on keskittynyt pitkälti junaratojen vaikutuspiiriin ja meidän alueemme on jäänyt hieman paitsioon. Itärata toisi uusia mahdollisuuksia kaupungin kasvuun ja parantaisi merkittävästi asukkaiden liikenneyhteyksiä. Noin puolessa tunnissa junalla Helsinkiin on aivan eri asia kuin nykyinen tunnin kestävä bussiyhteys.

Itäradan suhteen on hyvä muistaa, että päätökset suunnittelusta vastaavan hankeyhtiön perustamisesta on jo tehty. Valtio ja radan vaikutuspiirissä olevat kunnat ovat myös sitoutuneet suunnittelun rahoittamiseen. Tahtotila on vahva ja itärata etenee. Ei ole mitään perusteltua syytä muuttaa jo tehtyjä päätöksiä.

Minun mielestäni itärataa tarvitaan ja meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta rata toteutuu mahdollisimman nopeasti. Ei pidä keikuttaa venettä vaan pohtia miten se liikkuu mahdollisimman nopeasti eteenpäin.

The post Itärataa tarvitaan appeared first on Sami Ryynänen.

Porvoo on kummajainen kuntien joukossa. Kaupungin sisäinen joukkoliikenne on järjestetty markkinaehtoisesti eikä kaupungilla ole juuri mitään vaikutusvaltaa siihen, miten joukkoliikenne kaupungissa toimii. Porvoon tapauksessa voidaan oikeastaan sanoa, että miten joukkoliikenne ei toimi. On tosiasia, että kaupungin sisäinen joukkoliikenne ei ole palvellut kaupunkilaisten tarpeita.

Nyt on aika tehdä muutos ja ottaa uusi suunta Porvoon sisäiselle joukkoliikenteelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin pitää ottaa täysi vastuu sisäisen joukkoliikenteen järjestämisestä. Ei sekamallia eikä mitään muutakaan härveliä, jolla ei turvata täyttä vaikuttamismahdollisuutta kaupunkilaisille tärkeisiin joukkoliikennepalveluihin.

On toki totta, että muutos maksaa kaupungille enemmän kuin nykytilanne. Markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä kaupunki on päässyt taloudellisesti halvalla, mutta ollut kyvytön vaikuttamaan palveluiden tasoon ja laatuun. Nyt pitää vain hyväksyä se, että kaupunkilaisille tärkeiden joukkoliikennepalveluiden turvaaminen maksaa kaupungille.

Ymmärrettävä pikaratkaisu jonkinlaisen palvelutason turvaamiseksi on jatkaa vanhaa palvelutasoa ostoliikenteenä, mutta pidemmän aikavälin suunnitelman pitää olla kokonaistarkastelu siitä, millaiset reitit, vuorot ja lippuhinnat ovat kaupunkilaisten näkökulmasta toimivia. Maaseudulle ja saaristoon tapahtuva liikenne pitää turvata innovatiivisilla ratkaisuilla, kuten erilaisilla kutsulinjoilla.

SDP on jo pidemmän aikaa ajanut muutosta kaupungin sisäiseen joukkoliikenteeseen. Tähän mennessä siihen ei ole tullut riittävää tukea ja tahtoa. Nyt ollaan pakon edessä ja muutos tulee toteutumaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Sami Ryynänen (sd.)
Kaupunginhallituksen jäsen

Mikko Valtonen (sd.)
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

The post Uusi suunta Porvoon sisäiselle joukkoliikenteelle appeared first on Sami Ryynänen.